Maaseutumedia: Hannu Koivisto 19.5.2017

Christer Storfors, Maalahti

Sikalalaajennus oli kannattava investointi

Sikalalaajennus on näillä sianlihan lamahinnoilla harvinaista tulevaisuuteen uskomista. 

Asiasta tulee vielä kansantaloudellisesti merkittävämpi kun siakalakalusteet hommattiin Pellon Groupilta, kotimaiselta valmistajalta.

Christer Strorfors Maalahdesta ei valita. ”Hyvin pärjätään.”

1000 emakkoa tuottaa 25000 porsasta ja 5000 lihasikaa myyntiin, loput kasvavat omaan siitokseen emakoiksi.

Christer Strofors on tarkan euron yrittäjä. Hän pitää yrittäjän tärkeimpänä ominaisuutena johtamista. Kotieläintilan pitää olla äärettömän tehokas, jos menestyä aikoo.

 

Siankasvatus on yritystoimintaa

Sikalan pihapiiri on hiljainen. 390 hevosvoimainen Englannista hankittu telavetoinen John Deere odottaa isäntää valtaistuimelle. Ensimmäiset kylvöt alkavat.

Joku kävelee pihalla. ”Työntekijä”, ajattelen. Ei, se on  Christer Storfors, joka lyö kovan kouransa käteen ja katsoo silmiin. Kuten moni maatilayrittäjä, yritysjohtaja vaikuttaa vaatimattomalta.

Farmari etsii journalistille suojavaatteet. Sikalan sosiaaliset tilat ovat vielä osin kalustamatta, mutta moderni puhdas keittiö viestii siitä että viihtyvyteen panostetaan. Paska ei haise oikein edes sikalassa, saati konttorissa.

Sikala sijaitsee oman tien varressa metsäisellä siistillä asvaltoidulla tontilla, jossa ei romua nurkissa näy. Nyky-yrittäjien tapaan myös Storforsin tila on erillään asutuksesta.

Sosiaalitilassa ei lanta tuoksu. Oikeassa reunassa on taulu johon kirjataan viikoittain raportit kaikkien nähtäville.

 

Kotimaiset Pellon Group -kalusteet

Christer Storfors ei hankkinut kotimaisia kalusteita ainoastaan isänmaallisuudesta: Nämä  suomalaiset kalusteet olivat kilpailukykyisin valinta.

Kestävyys, toiminnallisuus, helppokäyttöisyys painoivat perusteluina vaakakupissa yhdessä taloudellisuuden kanssa.

”Suomalainen valmistaja oli kilpailukykyinen, kysyin hintoja ympäri Eurooppaa, erityisesti Hollannista.”

Storfors myös arvostaa Pellon Groupin läheisyyttä. Jos toimitukseen tarvitaan jotain lisää, ne voi vaikka itse hakea, ilman lentorahdin odottelua.

Kalustevalmistuksen on ollut pakko muuttua 80-luvun kylähitsaajien ajoista nykyiseksi teolliseksi osaamiseksi.

”Maatilan johtaminen on tärkein menestystekijä.”

Christer Storfors on porsaiden kanssa sinut. Ensimmäinen sikalan osa rakennettiin 1996.

 

Managementti, johtaminen, on myös sikalassa tärkeintä

Kysymykseen mikä tekee sikalasta kannattavan, Storfors luettelee rehustuksen tärkeyttä, possujen myyntipainoa, mutta lopuksi hän kiteyttää: ”Managementti on tärkeintä”.

Tilalla raportoidaan viikoittain liitutaululle sikalan tunnuslukuja, syntyneitä, kuolleita ja vieroitettujen määrää. ”Porsaan kasvatus ei saa maksaa liikaa”, Christer kiteyttää. Sikalassa käy terveydenhuoltoeläinlääkäri joka neljäs viikko. Hyvinvointiin panostetaan.

”Tärkeimmät luvut ovat kvartaalin välein. Viikkoraportit vaihtelevat aika paljon”, Christer sanoo.

Porsaskuolleisuus on 11 prosenttia, emakon porsimisen kiertonopeus on 2,35. Vieroitettuja porsaita kertyy vuodessa emakkoa kohti 33.

”En tiedä kannattaako siitä yrittää paljon nostaa. Se maksaa. Se riippuu missä käyrät menevät yhteen.” Christer tarkoittaa tilannetta kun kustannukset kasvavat liikaa tuotokseen nähden.

”Ehkä 35 porsaan vuosituotos voi olla optimi.”

Karsinan aitojen välissä on juomatutit kahdessa tasossa. Materiaalit ovat kestäviä, ruostumatonta terästä ja muoviprofiilia.

 

Toimivuus on tärkeätä. Ovien lukitus ja liikuteltavuus pitää olla vaivatonta.

 

Sikalalaajennus vastaa tämän päivän tuottovaatimuksia

Aluksi sikala suunniteltiin 25 porsaan vuosituotokseen. ”Siihen päästiin jo ensimmäisenä vuonna”, Christer kertoo. ”Nyt vieroitetaan 33 porsasta”.

Sikalaan tehtiin kaksi lisäosaa ja kuusi pienempää osastoa.

Samaan rakennusvaiheeseen tehtiin osastot myös ensikoille, eli tuleville siitosemakoille. ”Kaikki siitoseläimet tulevat omasta tuotannosta, yhtään eläinainesta ei osteta ulkopuolelta.”

Siitoseläinkarsinat ovat väljempiä, ja niiden aidat ovat kymmenensenttiä korkeammat kuin lihasikakarsinat, mertisiä. Karsinassa on elintilaa 1,4 neliötä — Lihasikakarsinassa neliö riittää teuraskypsää eläintä kohden. Emakkosikalan jatkeena on 1100 sian lihasikala.

Pellon Groupin vieroitettujen porsaiden karsinoissa pienillä kahdeksanaviikkoisilla on rutkasti tilaa, mutta isot 35-kiloiset sianalut mahtuvat samaan karsinaan seitsemän – kahdeksan viikoa myöhemmin.

Hyvästä hoidosta kieli se, että eläimet ovat tasaisen kokoisia, rääpäleitä ei näy. Laumassa tasaisuus on valttia. Jos laumassa olisi heikkoja, ne alistetaan.

Possut kasvavat tasaisesti kun olosuhteet ovat hyvät. Nämä possut lähtevät välitykseenyli 35-kiloisina, 12-viikkoisina. Kahdeksasta kilosta 35 kiloon kuluu aikaa vain kahdeksan viikkoa.

 

Siitoseläimien karsinan aidat ovat metriä korkeat. Karsinassa on tilaa noin 1,4 neliötä eläintä kohti.

 

Suuri yksikkö on energiataloudellinen

Ilmastoinnin lämmön talteenotto säästää valtavasti energiaa. Kahden hehtaarin kattopinta-alalla on käytössä vain kaksi 200 kilowatin hakekattilaa ja 200 kilowatin lämppumppu. Myös lietteestä otetaan lämpö talteen.

Sikalan lämmityksessä käytetään pääasiassa lattialämmitystä. Seinille ei tarvitse johtaa kuumaa, koska talteenotto lämmittää sisään tulevan ilman jopa 20 pakkasastesta nollaan.

300 hehtaarin peltopinta-alaa hoidetaan kun sikalasta aikaa vapautuu.