Käytämme evästeitä sivuston toiminnan optimoimiseksi ja kävijätilastointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt tämän. LisätietojaOK
Huolto Myynti Varaosat
Pellon

Mäkelän tila

Takalypsyasemaa ei pois annettaisi

Mäkelän tilalla Merikarvian Lauttijärvellä pari vuotta sitten käyttöön otetussa pihattonavetassa on toteutettu useita Suomessa vielä harvinaisia ratkaisuja. Niitä on lypsyssä, lannanpoistossa, energiantaloudessa ja lehmien makuualustoissa.
Pariskunta Kari Mäkelä ja Seija Latva päätyivät uudenlaisiin ratkaisuihin ergonomian, helppohoitoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin vuoksi. Esimerkiksi makuualustana toimii kompostoituva kuivikepohja, jossa ei ole parsirakenteita.
”Lehmät pääsevät vapaasti valitsemaan paikkansa ja niiden olosuhteet muistuttavat pitkälle laidunta”, Kari sanoo.
Lypsyjärjestelmäksi lypsyasema oli itsestään selvä ratkaisu, koska se antaa myöten kasvattaa kompostinavetassa lehmämäärää joustavasti.
”Nyt lehmiä on 100, mutta tarkoitus on nostaa määrää omista hiehoista vähitellen 120 lehmään. Sen lehmämäärän me pystymme hoitamaan kahdestaan sonnien lisäksi, sillä kaikki sonnivasikat kasvatetaan itse”, Seija perustelee.

 

Seija Latva ja Kari Mäkelä pitävät erinomaisena asemalla olevaa näyttöä, josta näkee kerralla esimerkiksi eläinten aktiivisuuden sekä mahdollisen erikseen lypsyn. Tiedosta on suuri apu myös lomittajille.


Ergonomiaa ja tehokkuutta asemavalinnassa

Lypsyasemaksi valittiin Pellon Groupin myymä SAC SBS Industrial -takalypsyasema niin sanottuna kellariversiona. Jälleenmyyjän valinnassa painoivat aiemmat hyvät kokemukset huollon toimivuudesta ja yrityksen läheisyys, sekä lypsyaseman valinnassa työmukavuus ja tehokkuus.
”Lypsykoneisto on sijoitettu erikseen kellariin lypsyaseman alle ja lypsyasema on lattian tasalla. Lattiaa voidaan säätää lypsäjäkohtaisesti sopivalle korkeudelle, mikä on suuri etu ergonomisesti”, Kari korostaa.
Seija täydentää, että näin lypsyssä pystyy operoimaan normaalisti seisten. Aseman etuna hän pitää myös sitä, että siellä olevasta näytöstä näkee värikoodein kaikkien lehmien aktiivisuustilan älypannan ansiosta, tai mahdollisen erikseen lypsyn.
Lehmät ohjataan ensin pihatosta kokoomatilaan. Asemalle mahtuu lypsettäväksi kerralla 20 lehmää, kymmenen molemmin puolin. Seija laskee, että varsinaiseen lypsyyn menee aikaa aamuin illoin noin puolitoista tuntia.
”On tämä niin helppoa ja nopeaa, ettemme pois antaisi. Kunhan saamme karsittua hitaampia lehmiä vähitellen, lypsy vielä nopeutuu”, hän sanoo.
Kun mallin kellariversio oli uusi Pellon Groupillekin, sen käyttöönotto vaati aluksi normaalia enemmän hienosäätöä. Karin mukaan asiat hoituivat kuitenkin helposti eikä ongelmia ole ollut.
”Bakteerit tai solutkaan eivät ole nousseet. Kompostipohjan ansiosta utareterveys onkin parantunut”, hän sanoo.

 


Lypsyaseman valinnassa Seija Latvalla ja Kari Mäkelällä painoivat ergonomia ja tehokkuus. Erikoisuutena asemalla on säädettävä lattia, jolla saadaan optimaalinen työasento. Lypsyasema on niin sanottu kellarimalli, jossa koneisto on sijoitettu aseman alla olevaan kellariin.

 

Kompostipohja ei suuritöisempi

Pihatossa lehmillä on kompostipohjainen, oljesta ja kutterinpurusta koostuva kuivike eikä ollenkaan kiinteitä parsipaikkoja. Olot muistuttavat mahdollisimman paljon laidunta.

 

Uudessakin navetassa uskallettiin siirtyä kompostipohjaan, koska siitä oli kolmen vuoden kokemus vanhassa navetassa. Pohja on toiminut hyvin ja lämpö pysynyt 50-60 asteessa.
”Toimivuus edellyttää, että käytetään olkea ja kutterinpurua, mutta ei turvetta. Turve on liian hapanta”, Seija korostaa.
Molemmat kuulevat jatkuvasti epäilyjä, kuinka työläs kompostipohja on. Sitä se ei kuitenkaan ole konetyön ansiota.
Kun Kari on ohjannut lehmät aamuin illoin kokoomatilaan, hän kääntää sen jälkeen kuivikkeen traktorin perässä olevalla kultivaattorilla, mikä vie kerralla 20 minuuttia. Näin lehmillä on aina lypsyltä tullessa puhdas peti.
”Sadan lehmän navetassa se on aika nopea suoritus”, hän sanoo.
Kuivitus saadaan tehtyä pyörökuormaimella. Pohja tyhjätään kerran vuodessa kesällä. Sen jälkeen sen annetaan palaa vielä vuosi ennen pellolle levittämistä.

 

Lehmät ohjataan lypsylle pihatosta ensin kokoomatilaan. Siitä asemalle mahtuu kerralla 20 lehmää. Kokoomatila pidetään puhtaana raapalla ja huuhtelulla.

 

Kuvat:  Viskurimedia ja Pellon 
Teksti: Viskurimedia

Sulje sivuvalikko