Käytämme evästeitä sivuston toiminnan optimoimiseksi ja kävijätilastointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt tämän. LisätietojaOK
Huolto Myynti Varaosat Verkkokauppa
Pellon

Kallion tila

Manure Masterin raapan jälki saa kiitosta

Nivalalaiselle Kallion Tila Oy:lle valmistuneen navetan laajennusosan lantakäytäviin tehtiin avokourut, vaikka vanhalla puolella oli ritiläpalkit syväkuiluineen. Lannanpoistojärjestelmäksi valittiin avokourupihattoihin kehitetty Pellon Manure Master, joka on toiminut nyt pari vuotta. Raappatoiminen järjestelmä on osoittautunut toimivaksi, se on hyvin eläinystävällinen ja pitää avokourut kuivina.

 

Vuonna 2010 valmistuneeseen alkuperäiseen pihattoon tehtiin ritiläpalkit, joista lannan poistaa lantarobotti, ”Puuha-Pete”. Kun navettaan suunniteltiin identtistä laajennusosaa, pohdittiin ritiläpalkeille vaihtoehtoa.


”Emme halunneet tähän osaan enää kuiluja. Mietimme, että avokourut ja raappa voisivat olla hyvä ratkaisu, sillä raappasysteemit ovat kehittyneet tosi paljon aiemmasta”, sanoo Juha Kallio. Tilalla on ollut vanhan navetan puolella lantaraapat jo 90-luvulta lähtien.


Kaikkiaan lypsykarjanavettoja on tilalla kaksi sekä lisäksi hiehohalli ja vasikkala. Tila toimii osakeyhtiönä, jossa osakkaina ovat tuottajapari Päivi ja Juha Kallio sekä heidän pojistaan Jyri ja Olli.


Kalliot kävivät tutustumassa Manure Master -raapan toimintaan vastaavanlaisessa laajennuksessa ja hakemassa sieltä käyttökokemuksia. Sen jälkeen valinta oli Juha Kallion mukaan selvä.

 

Kallion Tila Oy:n osakkaista Juha (vas.) ja Jyri Kallio ovat tyytyväisiä pari vuotta avokourua puhdistaneeseen Pellon Manure Master -lannanpoistojärjestelmään. Se tekee puhdasta jälkeä ja on turvallinen niin eläimelle kuin hoitajallekin. Vaaka-anturin ansiosta se tunnistaa vähäisenkin lehmän sorkan tai hoitajan jalan kosketuksen ja stoppaa.


”Nyt kahden vuoden kokemukset raapasta ovat hyvät ja olemme tyytyväisiä siihen. Kokonaisuus on toimiva ja käytävät pysyvät kuivina. Merkittävänä etuna on, että raappa on hyvin eläinystävällinen, joten lehmät ovat oppineet elämään sen kanssa kompuroimatta”, hän sanoo.

 

Kitkavetoperiaatteella toimivan vaijerinvetokoneiston yhteyteen on lisätty vaaka-anturi, joka tunnistaa raapan eteen tulevan esteen erittäin herkästi.


Laajennusosassa on tilan viides robottiryhmä, mulleja sekä pääosa umpilehmistä. Umpilehmien sijoittaminen laajennusosaan oli osaltaan vaikuttamassa avokoururatkaisuun ja sen mukaiseen lannanpoistoon.

 

Puhdasta jälkeä
Manure Master koostuu valuun upotettavasta virtsanerotuskourusta, kaksoisraappasiivestä ja koko järjestelmää ohjaavasta ohjaustietokoneesta. Kitkavetokoneisto ilman vaijeria kelaavia rumpuja mahdollistaa toisistaan riippumattomat lantakäytävät.

 

Juha (vas.) ja Jyri Kallio Manure Masterin juuri puhdistamalla lantakäytävällä. Sen puhtaus näkyy suoraan myös eläinten jalkojen puhtautena.

 

Juha pitääkin hyvänä, että jokaiselle neljälle lantakäytävälle on oma vetoyksikkö ja raappa, jolloin ne voidaan ohjelmoida toimimaan yksilöllisesti.
”Ohjaustaulun käytettävyys saa meiltä kaikilta erityiskiitosta, sillä sitä on helppo ja mukava käyttää. Taulun logiikka ja grafiikka onnistutaan harvoin tekemään näin hyvin”, hän kiittelee.

 

Raapat parkkeerataan navetassa taukojen ajaksi paikkaan, jossa ne ovat vähiten tiellä. Lantakäytävien päässä on poikkikuilu, josta lanta valuu pumppauskaivoon. Avokourun pysyminen puhtaana näkyy suoraan lehmien puhtaina jalkoina, ja valuun asennetun virtsakourun ansiosta se on myös kuiva.
Navetan laitteiden huoltaminen on Jyrin tehtävänä, ja hänen mukaansa Manure onkin huollettavuudeltaan helppo.


”Jos siihen tulee vika, se on aina selvä ja helppo paikallistaa. Sen sijaan akkukäyttöisessä lantarobotissa vikaa joutuu hakemaan pidempään. Vaijerin kiristyskin tulee tehtyä ajallaan, sillä järjestelmä huomauttaa siitä.”
Huollolle ja varaosapalvelulle Juha ja Jyri antavat kiitosta. Sitä on jouduttu muutaman kerran testaamaan, kun vetopyörän kiinnitykseen tuli vuoden välein vikaa ja vetopyörä on vaihdettu kolmesti.

 

Ohjausjärjestelmän kosketusnäytön käytettävyys saa Juha (vas.) ja Jyri Kalliolta suuret kiitokset. Juhan mukaan näytön logiikka ja grafiikka ovat todella onnistuneita.

 

Lehmät virkeitä
Molemmat ovat havainneet, että laajennusosan lypsylehmät ovat poikkeuksellisen virkeitä ja käyvät ahkerasti lypsyllä. Juha ei ole asiasta varma, mutta hän on pohtinut lantaraapan vaikutusta virkeyteen.
”Kun lantaraappa lähtee tietyn ajoin liikkeelle, saako se aikaan lehmiä aktivoivan ajovaikutuksen”, hän miettii.


Kallion tilalla navetat ovat olleet kaksirivisiä, millä on Juhan mukaan iso merkitys lehmien tuotoksiin. Iso lehmä vaatii tilaa ympärilleen ruokailusta alkaen, ja kaksirivisessä navetassa se saa sitä riittävästi.
Tilan maidontuotantotulokset puhuvatkin puolestaan: satatonnareiden määrässä, 41 lehmää, tila on ykkönen Suomessa, 150-tonnareita on kolme ja yksi 200-tonnari. Tämänhetkisessä karjassa on kahdeksankymmentä 50-tonnaria.

 

Teksti ja kuvat: Arto Takalampi

Sulje sivuvalikko